Yksinäisyys...

Yksinäinyys on aihe josta haluan kertoa oman kokemuksen sekä miltä minusta kaikki tuntui. Jotkut tykkää olla yksin ja jotkut on jätetty yksin. Ite olen kokenut molemmat ja voin sanoa että vaikeeta oli!

Olen kertonut että ysillä jäin yksin, se oli kamalaa. Seurana oli vain seinät, itkin joka ilta itteni uneen, ootin koko ajan lisää pettymyksiä ja satutin itseäni paljon! Nyt jälkeen päin mietittynä mun ois tarvinu hakea apua mutta silloin luulin että kaikki oli hyvin. Kukaan ei huomannut kuin yksinäinen olin, esitin pirteetä. Kotona kaikki oli hyvin, luulin. Mutta ei.. Tuntui että olin riesa kaikille, pelkäsin sanoa omaa mielipidettä enkä tehnyt mitäään hyvin. Joka kerta kuin tein jotain väärin, pidin  itteäni aivan paskana.

Miks mikään ei onnistu mulla?
Miks kaikki muut on niin täydellisiä?
Miks oon näin ruma?
Haluaisin laihtua, paljon!
Mä en ole lahjakas missään.
Miks pilaan kaikki ystävyys suhteet?

Nuo ja monet muut kysymykset pyörivät vain mielessäni. En löytänyt mihinkään vastausta vaikka kuinka koitin.
Kun halusin jäädä yksin, syy oli etten halua tartuttaa pahaa oloani ja halusin että muut ovat onnellisia, enkä ole kenenkään kaverini arvonen.

Edelleen olen aika yksinäinen, olen löytänyt monta mahtavaa ihmistä mutta miksi kaikki katoaa?
Pelkään jutella jokaiselle, mitä jos sanon jotain väärin?
Mitä jos sekin hylkää mut?

Yritän olemaan aina pirteä, koska haluan että minut muistetaan positiivisena ihmisenä joka tsemppaa muita ja auttaa eteenpäin.

Kukaan ei saa jäädä yksin, pyrin tekemään itse niin ettei kukaan läheiseni jäisi yksin. Olen kokenut kovia ja minulle sanotaan ¨kyllä sun elämä joskus helpottuu, ei se aina voi noin vaikeaa olla¨
Itse en enää luota siihen että paranen. Olen tehnyt monta vuotta masennuksen parantumiseen töitä.
Kokeilen vieläkin, toivon että kukaan ei joudu kokemaan samaa mitä itse olen kokenut.
Kaikki, ihan kaikki voi tulla mulle jutteleen! Kuuntelen aina ja yritän auttaa parhaani mukaan. Haluaisin että joskus tulevaisuudessa oisin sairaanhoitaja ja saisin auttaa ihmisiä eteenpäin.

Tuli lyhyt teksti mutta arka aihe julkasta.. toivottavasti pidätte :)

                                                                                                                                          -Sara