Ihmisiä on helppo haukkua
mutta mitä jos tietäsit
totuuden?
Ihmisiä on helppo kiusata mutta mieti jos sinä pelkäisit mennä joka päivä kouluun, pelkäisit laittaa vaatteita joista kumminkin saisit haukkuja, pelkäisit viitata tunnilla kun sinua sanotaan hikeksi, pelkäisit koulu matkoja jos sinut hakataan matkalla?
Haluat olla kovis mutta oot luuseri jos kiusaat muita. Monen kiusaajan takana on omia ongelmia, pelkää jäävänsä yksin yms. Mutta jokaisen kannattaa miettiä minkälaisen maineen haluaa.
Mua ei oo varsinaisesti kiusattu koskaan. Ysi luokalla kyllä pelkäsin usein mennä kouluun mutta syynä oli että kaksi läheistä kaveria eivät tulleet toimeen toistensa kanssa. Itkin joka ilta itseni uneen kun mietin että kenen kanssa olen huomenna, mitä uskallan puhua.
En syytä kavereitani todellakaan mistään!!
Minun olisi pitänyt olla rohkeampi, en ollut.
Nyt parin vuoden jälkeen ajattelen asiaa niin että olisi pitänyt vain ilmaista miltä minusta kaikki tuntui. En vain halunnut pahoittaa kenenkään mieltä, olin mielummin yksin.
Osa masennuksen alkuun olis myös pelkääminen. Tällä hetkellä tuntuu että olen kuin koira kopissa, en pääse pakoon mutta olokaan ei parane. Hypin kopin seiniä vasten, yritän päästä pois mutta ei ole ulospääsyä, täytyy kerätä paljon voimia että pystyn rikkomaan kopin seinät. Milloin olen tarpeeksi vahva?
Kukaan ei tiedä vastausta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti